Opetus

Seminaarit ja orientoivat kurssit pyritään järjestämään vuosittain, muu opetus vaihtelee paljolti näköpiirissä olevien opiskelijoiden tarpeiden mukaan, käytettävissä olevia määrärahoja sekä opetuksen kehittämistä silmällä pitäen. Opetuksesta ilmoitetaan vuosittain erikseen, ks. opetus.

Opiskelijan itsensä on tarpeen pitää kirjaa eri tapahtumista ja opintosuorituksista, jotka kirjataan opintojen loppuvaiheessa. 

Taidekorkeakoulujen jatko-opiskelijat voivat varsin vapaasti osallistua muiden taidekorkeakoulujen järjestämään opetukseen. Poikkitaiteelliset ja tutkimukselliset virikkeet ovat osoittautuneet antoisiksi samoin tutustumiset yli korkeakoulujen rajojen.

Opintojen eteneminen

Jatko-opintojen ja tutkimuksen suositellaan etenevän seuraavien vaiheiden kautta:

1. Valmistava jakso, jonka aikana suoritetaan menetelmälliset ja teoreettiset perusopinnot
   
2. Alustavien käytännön kokeilujen ja pohjustavan tutkimustyön jakso
   
3. Taiteellisen tai käytännön työn jakso ja siihen liittyvät raportit
   
4. Reflektoinnin ja kokemusten kirjaamisen ja teoretisoinnin jakso
   
5. Tutkimuksen viimeistely, esittely ja puolustaminen

Jatko-opiskelija joutuu suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä useimmiten työskentelemään ilman automaattista toimeentulojärjestelmää. Tämä on koskenut erityisesti humanistisia aloja, jossa ulkoisia laiteresursseja on tarvittu vähän eikä perinteenä ole ollut toimia tutkimuslaitoksissa tai -ryhmissä. Arvostuksiin on kuulunut itsenäinen ajattelu ja omintakeisuus. Yhteistyöhön perustuvien taiteiden kohdalla on kuitenkin aktiivisesti kehitettävä myös ryhmänä tapahtuvan tutkimuksen mahdollisuuksia, ilman että henkilökohtainen panos ja ansioituminen silti hämärtyvät.

Päätoiminen jatko-opiskelu edellyttää siis taloudellisia järjestelyjä. Tähän on syytä varautua, koska se on sidoksissa myös motivaation ja kiinnostuksen säilymiseen. Teatterikorkeakoulun puolelta tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin niitä jatko-opiskelijoita, joiden oma motivoituneisuus on hyvää ja joiden työskentelystä on selvästi nähtävissä että se etenee laadukkaasti. Jatko-opintojen onnistuneessa läpiviemisessä on kuitenkin erilaisia vaiheita, joista osa on mahdollista suorittaa osapäiväisenä muun työn ohessa.

Taiteelliset tuotannot
Teatterikorkeakoulun strategiassa on painopisteenä taiteellisen tutkimustoiminnan kehittäminen, mikä käytännössä voi tapahtua vain resurssien puitteissa. Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksella on toistaiseksi vain pieniä määrärahoja jatko-opiskelijoiden taiteellisten töiden kuluihin ja sen johtoryhmä myöntää avustuksia, mutta päävastuu taiteellisesta tuotannosta on jatko-opiskelijalla itsellään. TeaKissa ollaan rakentamassa järjestelmää, jossa kukin taiteellista tutkintoa tekevä jatko-opiskelija voisi toteuttaa yhden tutkintoonsa kuuluvista osioista opetusteatterin tuotantona.

Taiteellisten töiden tekijöille on siksi erittäin tärkeää realististen tuotanto-järjestelyjen aikaansaaminen. Kokemus on osoittanut, että ammattitaitoinen tuottaja on taiteellista työtä tekevän koreografin tai ohjaajan tärkein työpari. Suomen Akatemia ja Taiteen keskustoimikunta yhdessä Opetusministeriön kanssa pyrkivät selvittämään erityistä apurahajärjestelmää, jonka tarkoitus on edistää nimenomaan taidekorkeakoulujen kehittyvää tutkimusta.

Opintotuki
Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi ja täysien opiskelukuukausien mukaan. Tuki koostuu opintorahasta ja lainatakauksesta. Opiskelijalle, joka on suorittanut maisterin tutkinnon ennen 1.6.1992, myönnetään opintotukea 27 kk. Jos tutkinto on suoritettu 1.6.1992 jälkeen, myönnetään opintotukea 15 kk. Lisätietoja opintotuesta ja siihen liittyvistä asioista Kelasta. 

Tutkijakoulutettavan tehtävä
Teatterikorkeakoulussa on neljä tutkijakoulutettavan tehtävää, joihin valitaan jatko-opiskelijoita pätevyyden perusteella Teatterikorkeakoulun eri aloilta 3–5 vuoden ajaksi. Tutkijakoulutettavalle kuuluu myös jonkin verran opetusta tai muuta laitostyötä, joten silloin jatko-opiskelija myös parhaiten voi integroitua osaksi laitoksen toimintaa ja suorittaa joitain osia erityisopinnoistaan esimerkiksi opetustyönä. Tutkijakoulutettavan työssä pääpaino on kuitenkin jatko-opinnoissa.

Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulu
Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulu on 7 yliopiston yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Joensuun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Tutkijakoulussa työskentelee 12 opetusministeriön rahoittamaa sekä 35-40 muulla tavalla rahoitettua taiteellisen tai tieteellisen tohtorintutkinnon tekijää.

Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulun toimintakaudella 2007-2011 työskentelevät rinnakkain aiempien tutkijakoulujen työtä jatkavat (Valtakunnallinen) Esittävän taiteen tohtoriohjelma (EST, musiikki ja näyttämötaide) ja Kansanmusiikin ja populaarimusiikin tohtoriohjelma (Kamupop).Tutkijakoulu tähtää sellaisten käytäntöjen kehittämiseen, jotka hyötyvät tieteellisen ja taiteellisen näkökulman vuorovaikutuksesta. Yhtenä ihanteista on tutkiva taiteilija ja taidetta tekevä tutkija. Uudenlaisia, taiteilijan toiminnasta lähtöisin olevia näkökulmia avaavat esittäminen, luova prosessi, harjoitus- ja työtavat sekä näiden tutkimus. Niissä voivat painottua esimerkiksi kehollisuus, taiteilijan toiminta tai institutionaaliset kehykset, sekä niiden historia ja kulttuuriset merkitykset.

Tutkijakoulun johtajana toimii professori  Vesa Kurkela (Siba). Koordinaattori FT Markus Mantere (SibA) vastaa toimintaa koskeviin käytännön kysymyksiin, puh. 040-7104339. Lisätietoja myös tutkijakoulun www-sivuilta.