Avaintietoa Pyrkiminen Opiskelu Esitykset Tutkimus
Tutkintovaatimukset
TeaK
Navigaatio
Oikopolut
Tutkintovaatimukset
Alla olevat jatkokoulutuksen tutkintovaatimukset on hyväksytty Teatterikorkeakoulun Opetus- ja tutkimusneuvostossa 29.4.2008.

OPINNOT (60 op)


Väitöstutkimuksen (laajuus 180 op) tai lisensiaatin tutkimuksen (laajuus 60 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa opintoja jokaisesta alla olevasta opintokokonaisuudesta, yhteensä vähintään 60 opintopisteen verran. Opintojen tarkoitus on täydentää opintoja alueilta, jotka jatkotutkinnon kannalta ovat tärkeitä, ja antaa pohjaa tieteellisen työn tekemiseen ja valmiuksia teoreettiseen ajatteluun. Niiden kautta jatko-opiskelija hankkii niitä erityisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka tarvitaan varsinaisen työn tekemiseksi. Erilaisia tutkimusmenetelmiä koskevat opinnot on tärkeää suorittaa opintojen alkuvaiheessa. Myös kirjoittamista on syytä harjoittaa kirjallisissa osissa tarvittavaa johdonmukaisuutta varten.

Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS) tulee keskustella tutkimuksen kehittämisyksikön taiteellisen tutkimuksen professorin ja oman koulutusohjelman professorin (tai talossa toimivan ohjaajan) kanssa heti opintojen alussa. Opintosuunnitelmaa täsmennetään opintojen edistyessä. Opiskelija voi valita opintoja Teatterikorkeakoulun opetustarjonnan lisäksi myös muiden yliopistojen tarjoamasta opetuksesta soveltuvin osin. Jatko-opiskelijan tulee ennen opintojaksojen suorittamista neuvotella taiteellisen tutkimuksen professorin kanssa siitä, mitä opintojaksoja voi korvata ja hyväksilukea. Muualla hankittujen opintojen suoritusten hyväksymisestä ja korvaavuuksista vastaa taiteellisen tutkimuksen professori.

Opintokokonaisuudet


Pakollisiksi opinnoiksi luetaan kaikki kokonaisuuteen 1 kuuluvat opinnot (vähintään 20 op). Opiskelijan tulee osallistua tutkijaseminaariin vähintään kahden lukukauden ajan sekä pitää seminaarissa alustus vähintään kerran. Hänen tulee pitää yhteyttä oman alansa perusopetusyksikköön Teatterikorkeakoulussa. Lisäksi edellytetään alustuksen pitämistä jossakin oman tutkimusalan konferenssissa tai vastaavassa tilaisuudessa.

1. Taiteellisen tutkimuksen menetelmät 20-30 op 
Jatko-opiskelija harjaantuu tutkimuksen tekoon ja tutustuu tutkimustyön peruslähtökohtiin vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa tutkijaseminaarissa. Hän kytkeytyy oman alansa keskusteluun ja liittää työnsä sen keskeisiin kysymyksiin alakohtaisessa seminaarissa. Hän tutustuu erilaisiin taiteelliseen tutkimukseen soveltuviin menetelmiin mm. praktikumeissa. Hän tuntee laadullisen tutkimuksen perusteet ja osaa tarvittaessa soveltaa laadullisen tutkimuksen menetelmiä luovasti omassa tutkimuksessaan, sekä kykenee kehittämään metodologiaa oman tutkimuksensa näkökulmasta. Hän perehtyy dokumentointi- ja raportointitekniikoihin ja kirjoittamiseen tutkimuksensa edellyttämillä tavoilla, ja esittelee tutkimustaan jossakin alan konferenssissa. 

1.1. Tutkijaseminaari (2 op/lukukausi)
1.2. Alakohtaiset seminaarit
1.3. Laadulliset ja käytäntöön pohjautuvat menetelmät, tiedonhankinta
1.4. Praktikumit
1.5. Dokumentointi- ja raportointitekniikat, kirjoittaminen
1.6 Konferenssiesitelmä  

2. Taiteellisen tutkimuksen teoreettiset perusteet 10-20 op  
Jatko-opiskelija ymmärtää tutkimukseensa liittyvän teorianmuodostuksen perusteet ja niiden taiteelliset ja käytännölliset ulottuvuudet. Hän tuntee esitystutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen perusteet ja aloihin liittyvän keskustelun.  

2.1. Tieteen ja taiteen filosofia
2.2. Esitystutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen lähtökohdat

3. Esittävien taiteiden historia ja teoria 5-15 op 
Jatko-opiskelija liittää oman tutkimuksensa esittävien taiteiden traditioon. Hän perehtyy tanssin, teatterin, performanssin tai muiden esittävien taiteiden historiaan ja teoriaan oman erityisalansa sekä tutkimuskysymystään tukevien lähialojen näkökulmasta.  

3.1. Tanssin historia ja teoria
3.2. Teatterin historia ja teoria
3.3. Performanssin historia ja teoria
3.4. Muiden esittävien taiteiden historia ja teoria  

4. Esittävien taiteiden yhteiskunnalliset ja pedagogiset ulottuvuudet 5-15 op  
Jatko-opiskelija harjaantuu näkemään tutkimuksensa yhteiskunnalliset ja pedagogiset ulottuvuudet, ja syventyy taiteen tehtävään ja asemaan yhteiskunnassa sekä taiteen yhteisöllisiin muotoihin oman tutkimuksensa kysymyksenasettelun painotusten mukaisesti. Hän osallistuu oman taiteenalansa ja sen koulutuksen kehittämiseen teoreettisella ja käytännöllisellä tasolla esimerkiksi järjestämällä seminaarin.  

4.1 Taiteen pedagogiikka ja taidepedagogiikka
4.2. Taide ja yhteiskunta
4.3. Taiteen yhteisölliset muodot  

5. Taiteen tekniikat 5-15 op  
Jatko-opiskelija täydentää osaamistaan perehtymällä johonkin oman tutkimuksensa kannalta olennaiseen taiteen tekniikkaan tai välineen käyttöön. Hän osaa artikuloida sen merkityksen omalle tutkimustyölleen.  

5.1. Oman taiteenalan tekniikat
5.2. Tutkimusta tukevat tekniikat  

6. Tutkimusaiheen erityisopinnot 5-15 op  
Tutkimusaiheen erityisopinnoiksi jatko-opiskelija voi valita tutkimustaan tukevia opintoja muista yliopistoista sopimuksen mukaan.

VÄITÖSTUTKIMUS (180 op)  

Väitöstutkimuksen taiteelliset tai käytännölliset osat 80-100 op Väitöstutkimuksen kirjallinen osa 80-100 op
Yhteensä 180 op  

Väitöstutkimuksen taiteelliset tai käytännölliset osat voivat koostua 1-3 esityksestä, demonstraatiosta tai projektista. Väitöstutkimuksen kirjallinen osa voi koostua monografiasta tai vähintään kolmesta tieteellisestä julkaisusta ja niistä laaditusta tiivistelmästä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. Suositeltava laajuus monografialle on 150-200 liuskaa.

Kirjallinen osa voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai tutkimuksen kehittämisyksikön johtokunnan suostumuksella muulla kielellä. Esitarkastukseen annettavan kirjallisen osan kielen tulee olla sama kuin lopullisen julkaisun.  

Väitöstutkimus voi olla menetelmiltään ja rakenteeltaan monen tyyppinen. Mahdollisia malleja ovat esimerkiksi seuraavat: 1) taideteos, taidollinen tai menetelmällinen osa, teoriaosa; 2) tutkiva esitys ja sitä täydentävä ja eksplikoiva teoriaosa; 3) sarja kokeita tai demonstraatioita ja niihin liittyvä teoretisointi; 4) prosessinomainen tutkimus joka hakee yhteiskunnallisen tai taiteellisen toiminnan mallia tai mallintaa olemassa olevia yhteiskunnallisia tai taiteellisia käytäntöjä; 5) menetelmä tai keksintö sekä sen teoreettinen perustelu. Koostuipa tutkimus miten tahansa, olennaista on että se perustelee rakenteensa ja menetelmänsä tavalla joka mahdollistaa tutkimuksen yleisen arvioinnin.  

Väitöstutkimuksen tekeminen koostuu (esimerkiksi) seuraavista vaiheista: 1) tutkimussuunnitelma, 2) aiemman tutkimuksen kartoitus, 3) totuus- ja tietokäsitys omassa tutkimuksessa, 4) menetelmät omassa tutkimuksessa, 5) taiteellisen työn tai käytännöllisen osan suunnitelma, 6) taiteellisen työn tai käytännöllisen osan väliraportointi tai demonstraatio, 7) käytännöllisen osan tai taiteellisen työn toteuttaminen tai esittäminen ja dokumentointi, tarkastus ja siihen liittyvä keskusteluseminaari, 8) taiteellisen työn tai käytännöllisen osan reflektointi ja raportointi, 9) kokemusten teoretisointi tai menetelmällinen kehittely sekä 10) kirjallisen osan ja muun esittelymateriaalin viimeisteleminen.

LISENSIAATIN TUTKIMUS (60 op)

Jatko-opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut jatko-opintojen tutkintovaatimuksiin kuuluvat opinnot.

Lisensiaatintutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen osa koostuu yhdestä esityksestä, demonstraatiosta tai projektista. Kirjallinen osa voi koostua monografiasta tai 1-2 tieteellisestä julkaisusta (ja niistä laaditusta tiivistelmästä) riippuen lisensiaatintutkimuksen taiteellisen tai käytännöllisen osan sekä kirjallisen osan keskinäisestä painotuksesta. Suositeltava laajuus monografialle on 100-120 liuskaa.

Kirjallinen osa voidaan tehdä suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai tutkimuksen kehittämisyksikön johtokunnan suostumuksella muulla kielellä.


Vanhat tutkintovaatimukset
Päivitetty: 19.11.2008
JulkisetArkisto

Päivitetty: 19.11.2008 Laura Manninen