Ervi Sirén
Synt. 1948

Ervi Sirén on toiminut Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen professorina, opetusalanaan tanssijantyö, vuosina 1998-2007. Tämän lisäksi hän on 1980- ja 1990-lukujen ajan työskennellyt tuntiopettajana, sekä tanssitaiteen ja liikunnanlehtorina niin tanssitaiteenlaitoksella kuin suomen- ja ruotsinkielisillä näyttelijäntyönlaitoksillakin. Hän on myös toiminut tanssitaiteenlaitoksen johtajana vuorotellen professori Marjo Kuuselan kanssa vuosien 2000-2004 aikana. Sirén on koko uransa ajan tutkinut ja kehittänyt liikettä hienovaraisesti ja syvästi ymmärtävää työskentelytapaansa, sekä erityistä opetusajatteluaan, joiden kautta hänellä on ollut valtava vaikutus suomalaiseen tanssitaiteeseen ja tanssitaiteilijoiden koulutukseen.

Sirénin opetus Teatterikorkeakoulun tanssitaiteenlaitoksen opetussuunnitelmassa on jaottunut mm. tekniikkatunteihin, tanssijantyöhön ja koreografioiden luomiseen opiskelijoille. Sirénin opetusta, työskentelyä ja vaikutusta kuitenkin ehkä parhaiten kuvaa se, että hän sanoo jollakin tavalla opettavansa tai työstävänsä koko ajan ’tätä samaa asiaa’.

Tallennushankkeen videotaltioinnit (saatavilla Teatterikorkeakoulun kirjastosta, käsikirjastokäytössä):

Hetki opetuksesta 1:

• Nykytanssitunti tanssitaiteen MA-opiskelijoille, 27.9.2007

Tallennushankkeen tekstit:

• Avataan kehon energiaa, kuvatusta nykytanssitunnista
• Sen jonkun kohdan tukija, opettamisen tavoista 
• Turhautumishetki – ohi tavanomaisuuden, harjoittelusta ja pedagogiikasta 
• Ervi Sirén – taiteellinen toiminta, ansioluettelo

Lue myös: 

• Laura Jännes: Ihminen on jo riittävän hyvä, Ervi Sirénin haastattelu, Teatterikorkea-lehti 2/99. 
• Tiina Suhonen: Kahvilla Marjon ja Ervin kanssa, Teatterikorkea-lehti 2/08.

Kirjallisuutta ja artikkeleita:

• Jaana Parviainen: Meduusan liike - Mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa. Gaudeamus, 2006.
• Jaana Parviainen: Ervi Sirénin matkassa kinesteettisen logoksen äärelle, Niin&Näin – filosofinen aikakausilehti 2/04.

- En tiedä olenko kiinnostava koreografi tai esiintyjä, mutta yhden lahjan olen mielestäni saanut. Kun katson tanssijaa, minun on helppo nähdä se helmi, joka on tämän esiintyjän/ihmisen sisällä. Opetusmenetelmäni kehittyy niin, että luon harjoituksia, joiden avulla tanssija voisi itse avata itsessään uusia ja ehkä piilossa olevia taitoja ja näin laajentaa omaa tanssijan laatuaan ja löytää sen helmen itse itsestään. (Ervi Sirén 5.6.2008 www.zodiak.fi)

Takaisin sivun alkuun